Kun hyvin tekee, niin luvatkin voi kysyä (melkein) jälkeenpäin - antura valmis

Meinas aamun aikataulu mennä tiukaksi, kun palauttelin klo 8 tärylätkää vuokraamolle, niin soitti vastaava valvoja, että rakennustarkastaja olisi tulossa klo 10 tsekkaamaan pohjakatselmuksen, mikä oli (valvojan moka) jäänyt tekemättä ennen kapillaarikatkoa:) Ei siinä, mutta soittivat sitten samalla myös betoniasemalta, että nyt ois pumppuauto vapaana, vaikka alun perin oli puhe vasta puolenpäivän jälkeen. Sovittiin, että soittelen kun pääsen tarkastajista. Katselmus meni suorastaan loistavasti ja siitä lienet kuvan mehevä ilmekin. Tässä odotellaan pumppuautoa saapuvaksi. Tuli raudoituksesta erityismaininta: "näin tekevät ammattilaiset"...jepjep, taitaa ne ammattilaiset polkea raudat jo valmiiseen kuraan. Mie koitin enemmänkin varmistella kokemattomuuttani, ettei tuu sitten säätöä kun tulee kuraa putkesta.

 Pumppuauto saapuikin jo ennen yhtätoista ja alkoi kurotella kaulaansa. Kuski alkuun vähän epäröi varren riittävyyttä, mutta kyllä siinä yhdellä jatkoletkulla selvittiin. Tien laidasta kauimpaan pisteeseen oli 27 metriä.

....Varsi suorana ja letku kohteessa..:)

Huomas kyllä, että oli tehnyt pari pitkää päivää alle ja vähän kroppa väsynyt. Oli nimittäin hiukan alkuun pitelemistä, kun alkoi tulla massaa, etenkin kun tuo jatkoletku oli valtoimenaan maassa...

...tuolla lailla roikottaenhan se oli sitten vain ohjailua.

Kun kurat oli kaukalossa, niin siirryttiin vibraukseen. Alun perin ei ollut edes tarkoitus vibraa ottaa vuokraamolta, mutta nappasin aamulla varmuuden varaksi kuitenkin mukaan. Suosittelen lämpimästi, nimittäin lähtee turhat ilmat aika vaivattomasti ja tasoittaminen helpottuu.

Sitten vaan liipaten ja hetken perästä hiertäen ja voilá, färdig. Nyt siirrytään hetkeksi vapun viettoon:)

Muottia ja rauroitusta

Siitä me lähretään, jotta tehrähän napakaasti. Tuli sitten taas tänään ykstoistatuntinen päivä pihahommissa, joskin välissä oli tunnin kauppareissu/lounastauko. Huomenissa vapunaattona ois tulossa pumppuauto anturabetonin  kanssa, joten tänään oli taskina tehdä muotit ja raudoitukset. Enste kannoin puoltoista lavaa, eli about sata harkkoa hollille, jonka jälkeen alkoi mittailu. Seuraavaksi nostelin harkot rakennusmuovikaistaleen päälle oikeaan kohtaan ja käärin harkkorivin muoviin. Kuulostaa helpolta, mutta ysiltä kun alotti, kolmelta oli homma valmis.

Seuraavaksi sitten raurottaja-Ranen hommiin, eli surraamaan kymppimillistä harjaterästä muottiin. Sattui olemaan ylimääräistä kasimillistä, niin kietaisin reilun metrin välein poikkisiteet. Oletan, että helpottaa siinä vaiheessa kun kuraa alkaa tulemaan putkesta. Ei sitten tarvitse alkaa järjestelemään ja nostelemaan rautoja.

Tilanne klo 19.45. Muotit valmiina, raudoitukset tehtynä. Vetäisin vielä vanhan sokkelin kylkeen kakkosneloset pikanauloilla harkkoseinän kohdalle ja laitoin anturan ylätason korkoon laudan pätkät kiinni. Ei tarvitse sitten kiiressä alkaa huomenna mittailemaan, kun pitää alkaa vaaittamaan anturan yläpintaa.

Hei hulinaa, pohjatyöt tehty!:)

Huh! Kasilta alotettiin ja varttia vaille kasi lopetin. Tässäpä hiukan tarinata päivän tapahtumista. Aamulla siis saapuivat kaivuri-, sekä traktorikuski ja homma starttasi samoin tein. Muutaman kuorman jälkeen tuli soitto maankaatopaikalta, että kärri oli jäänyt jumiin. Ei muuta kun autolla paikalle ja lapiota heilumaan. Onneksi paikalle sattui myös samoilla asioilla ollut kuorma-autoilija, joka nyppäsi traktorin irti pinteestä. Tässäkin olisi ollut jo jännitysmomenttia riittämiin, mutta ei...Odoteltiin konetta saapuvaksi takaisin tontille, kun puhelin soi uudelleen. Tällä kertaa joku vatipää oli lähtenyt ohittamaan kääntyvää ja vilkku päällä olevaa traktoria risteysalueella! Itsetuohoista, ellen sanois. Onneksi ei tullut ihmisvahinkoja, eikä traktoriinkaan tullut jälkiä. Mahdollisuuksia olisi ollut vaikka minkälaiseen tragediaan. Paikalle sattunut neliveto pick up nyppäsi toisen osapuolen sojotan ojanpenkereeltä ja nöyrän oloinen nuorimies pääsi jatkamaan matkaa. Auton kylki näytti siltä, että sillä oli aikaisemminkin otettu hiukan kosketusta. Aamupäivä oli maiden kuokkimista ja pois ajelua. Alla kuva muutaman ajojäljen pehmittämästä etupihasta. Tuo on siis tuossa vielä hyvässä kunnossa!

Monttua piti kaivaa kaiken kaikkiaan 1,7 metriin, vaikka vanha antura tuli jo metrissä vastaan. Salaojat sen sijaan olivat todella syvällä ja uudet tuli kytkeä niihin. Alla olevassa kuvassa täyttö jo alkanut. Alun perin tilasin noin 15 kuutiota, eli 28 tonnia kapillaarikatkosepeliä, mutta se ei riittänyt alkuunkaan. Ei muuta, kuin kuski toiselle kierrokselle ja lopputulemana kaiken kaikkiaan 51 tonnia sepeliä tuohon kuoppaan. Ei pitäs kosteuden nousta ihan heti perustuksiin... Harmi, ettei tässä vaiheessa ole kuvaa pihasta. Siinä nimittäin jyrräsi neliakselinen sora-auto akselia myöten muutaman kerran.

 Hiukan mättöhommia. Luojan kiitos, että oli asialla ammattitaitoiset kaivuri, traktori- ja kuorma-autokuski. Homma meni siltä osin täysin putkeen.

Meikäläiselle jäi sitten arvonnassa vähän pienempi työkalu. Kun korko oli pääpiirteittäin saavutettu, niin 200 kg lätkällä vaan täristäen...

..ja välillä korkoja tarkistellen. Pyörivä laser on aivan pakollinen vehjas nykypäivänä!

Loppussa kiitos seisoo, ja myöskin silmät seisovat kahdentoista tunnin päkeltämisen jäljiltä. Pohjat on nyt siis lätkätty oikeaan korkoon ja huomenna aamulla pääsee tekemään harkoista anturamuotteja, sekä sovittelemaan niihin rauroituksia:)

Tässä kuva vähän korkeammalta kaivurilla "siivotusta" pihasta. Siitä 51t sepelistä varmaan ainakin yksi tonni on tuossa entisellä nurmikolla, mutta se ei nyt paljon murehdituta! Ensimmäinen "oikea" työpäivä takana ja homma aikataulussa:) Itse olin päivän aikaansaannoksiin liki pitäen ansioton. Kiitos kuuluu loistaville konemiehille.

Sadetta pidellessä

Kyllä natsas säätaktikointi:) Nyt kelepaa ikkunasta tillitellä tihkusadetta, kun on kamat suojassa. Ilmastointiasentaja kävi tänään kytkemässä kanavat suunnitelman mukaisiksi ja jo alkoi rokkaamaan:) Huomenna eristyshommat ja lauantaina sitten kuokkaa turpeeseen.

Peitehommia ja letkuttelua

Pähkäilin just, että suhteellisen paljon tapahtu tänä päivänä, vaikka oli omalta osalta vaan puolikas päivä:) Aamulla soitti ilmastointimasentaja, että tulee laittamaan tänään venttiilit ja säädöt kuntoon. Lähdin itse puoleksi päiväksi töihin. Iltapäiväksi oli sovittu tavarantoimitus rautakaupan kanssa. Tullessani kotiin, oli jo säätöhommat käynnissä. Valitettavasti osoittautui, että toinen asentajista oli hiukan oikaissut ja vetänyt poistoilman vanhan kanavan päähän.  Suunnitelmassa se oli piirretty vanhan kanavan keskelle, jolloin molemmissa päissä myös äärimmäisissä venttiileissä säilyy riittävät virtaukset (todella hankalasti selitetty). Joka tapauksessa tämän virheasennuksen seurauksena äärimmäiseen vaatehuoneeseen ei riittänyt oikein imuja, sekä tärkeimmässä tilassa, eli kylppärissäkin ne olivat vähän nirkoset. Suunnitelmilla on keskimääräisesti jokin peruste, jotenka ei muuta kuin uutta putkea vintille piirroksen mukaisesti. Minulle se tietää myös pari metriä lisäeristystä, nam:)

Rekkaa odotellessa ehdin purkamaan myös rakennustelineet talon päästä ja lauantai-rytinöiden tieltä. Samalla myös virittelin kevyet linjakepit, joihin merkkasin myös sokkelikoron vanhan sokkelin tasolle. Old skool or no skool -meininki, eli vanha kunnon vaaitusletku käyttöön ja punasta vettä sisään. Laserilla ois homma ollut varmasti nopeampaa, mutta ei ollut tähän hätään kunnon laseria saatavilla. Sitäpaitsi näyttäkää ne perustukset, jotka on tehty letkulla vinoon, jos ei oteta käyttövirheitä huomioon:) Se olisi fysiikan vastaista. Jos jotakuta ihmetyttää tämä mystinen vaaitusletku, niin selvennetään periaatetta hieman. Laitetaan tolpat, joihin kiinnitetään läpinäkyvä letku päistään kiinni pystyyn. Kun letkuun kaadetaan nestettä, niin nestepintahan asettuu luonnollisesti molemmissa päissä samalle tasolle. Näin saadaan siis asettamalla nestepinta vanhan sokkelin tasolle siirrettyä sama korkeus esim. tässä tapauksessa kuuden metrin päässä olevaan nurkkakeppiin. Alla olevassa kuvassa herra pyllyämässä letkun ja mitan kanssa.

Sain sopivasti korot tolppiin merkattua, niin rekkakuski soitteli vetelevänsä juuri liinoja kiinni. Kuormia tulikin kokonaista kaksi kappaletta.

Tavarat tsekattuani kasasin eristeiden ja kipsilevyjen päälle tuon pressutallin rungon ja vetelin pressut päälle. Samoin puutavarat saivat peitteen niskaansa. Ensi viikolla olisi vielä tulossa tiili-, sekä kattotiilikuorma, sekä harkot. Sitten pitäisi olla kaikki tavara tontilla. Onneksi sattui Forecan ennustus aurinkoisesta päivästä nappiin. Nyt voi hyvillä mielin katsella ikkunasta, jos vaikka vähän sataisikin, kun on tavarat hyvin peitettynä.

Käärmettä pyssyyn - sopimista ja selvittelyä

Phuuh. Nyt alkaa hommat nivoutua. Lauantaille on sovittu rytinät tontille. Samaan aikaan piti sovittaa kaivinkonehommat, monttumaiden pois kuljetukset, sekä kapillaaritavaran kuskaus. Lisäksi vielä valvojan pitää käydä kuikistelemassa perustusvaihetta. Viimeisimpänä, eikä suinkaan vähäisempänä vielä sääherran huomiointi. Näyttäisi siltä, että suht sateisen loppuviikon kruunaa lämmin ja aurinkioinen viikonloppu. Let's hope so. Myös ennustetusta hyvästä säästä johtuen huomenissa keskiviikkona tulee kaikki rakennustavarat tontille, niin ei tarvitse märkää tavaraa peitellä. Vähän hirvittää jo tavaroiden sijoittelu ja varastointi. Arviolta 20 lavan verran on tavaraa ja vielä pitäisi jäädä ajoväylää koneille...

Tontin valmistelua

Loppuviikosta olisi ounasteltavissa tontin täyttyminen rakennustarvikkeista, joten liene syytä varautua jonkinasteisiin suojaamistoimiin. Autokatoksen lisäksi olen hommannut muutaman isomman pressun, sekä tuollaisen 3*6 metriä pressukatoksen. Siihenpä se etupiha sitten meneekin:) Tänään oli ohjelmassa kahden auton pesun ja renkaanvaihdon lisäksi pressutallin rungon pystytys periaatteella: kuka niitä ohjeita lukee. Yhdet vaakajuoksut piti pultata uusiksi kaarien sisäpuolelle, kun meni arvaus väärin:). Lämpöjä oli ruhtinaalliset 15 astetta, joten viimeiset lumenrippeetkin suli pois ihan silmissä. Kävin koirankusetuslenkillä tsekkaamassa myös maankaatopaikan, joka näytti jo suht kuivalta. Huomenna soitto ilmastointiliikkeeseen, että voivat tulla kytkemään venttiilit ja laittamaan koneen tulille!

Putkia ja sidontaa vol. 2

Siin sitä nyt ois. About 30 metriä eristettyä putkea. Kohtisuoraan kuvaajaa kohden tulee liittymät laajennusosaan, jotka myöhemmin kytketään sitten kiinni. Puhallusvillat on vielä pöyhimättä, koska raitisilmakanava pitää vetää iv-firman toimesta, sekä höyrynsulkuteipit veitäistä venttiilien kiinnityksen jälkeen. Kanavisto eristettiin periaatteella 50 mm puhallusvillan sekaan jääviin putkiin ja 100 milliä villojen päällä kulkeviin. Äänenvaimentimiin laitoin myöskin vain 50 milliä. Alumiiniteippi osoittautui enemmän tai vähemmän kosmeettiseksi jutuksi ja sitä kieputtelin saumoihin, jos siltä tuntui. Tärkeämpää oli laittaa ensimmäisen ja toisen varvin saumat eri kohtiin vaaka ja pituussuunnassa. Maanantaina sitten soittaen ilmastointiasennusfirmalle, että voivat tulla kytkemään pelit käyntiin:) PS. Arvatkaapa v...ko, kun hommaa viimeistellessä kuulin tuttavalta, että hän olisi saanut järjestettyä valmista eristekourua sopuisasti...Sillä ois tehnyt vastaavan urakan paljon nopeammin, sekä vaivattomammin. Kustannus oli kuitenkin kaupassa yli tuplat, joten luovuin silloin siitä.

Teuvo rakastaa kaikkia ja eristää putkia:)

Tässä päivän pääoutfit:) Muutaman välikattoryömimisen viisastamana päätin hommata ilmastointikanavien eristämistä varten pari kolmen euron kertakäyttöhaalaria. Ratkaisevan paljon vähemmän löytyy kutisevaa kivivillaa nahkasta:) Ja ehdottomasti on mainittava RADIOKUULOSUOJAIMET, joita ilman ei juuri mistään tulisi mitään. Ne kun laittaa korville, niin iskee aina tekemisen meininki!

Jeps, mutta tähän tilanteeseen tultiin siis ilmastointiyrityksen alkuviikon uurastuksen myötä. Herrat mönkivät pari päivää välikatossa vedellen kanavia ja asensivat myöskin koneen kytkentöjä vaille valmiiksi. Yllätyksenä heille tuli, että kaikki seinät ovat tiiltä, jotenka myös raitisilmaputkea varten tehtävä reikä jäi "isännän hommiksi". Päätin ottaa myös täksi perjantaiksi "pekkasen", jotta hommat joutuisi ja maanantaina voisivat viimeistellä asennukset venttiilein ja säädöin. Aamu alkoi tuon reijän tekemisellä. Soittelin konevuokraamosta sylinterin mallista timanttiporanterää, joita olisikin välikäsien kautta saatu hommattua, mutta 100€ päivävuokra ei houkutellut yhden reijän tekemiseen. Tartuin siis rälläkkään ja poravasaraan. Olin jo illalla käynyt välikatosta tarkistamassa sopivan reijän paikan ja merkkasin sen ulkoseinään. Aloitin vetämällä pikkurälläkällä ja timanttiterällä pari "kirurgintarkkaa" viiltoa ympyrän ääriviivoiksi. Tämän jälkeen vain poravasaralla poraten ja piikaten tiilet reikäjuustoksi ja lopuksi rälläkällä viimeistely. Sitten vielä taustalla olevaan tuulensuojakipsilevyyn rosvosahalla aukko ja a vot. Täytyypä taas mainita, että on muuten ihanata tehdä töitä, kun on suht asialliset vehkeet, menee huomattavasti vähemmän aikaa miettimiseen!:)

Sittenpä vedin alussa nähdyn outfitin päälle ja kipusin välikattoon. Alla olevassa kuvassa lähtötilanne. Tuoltahan ne eristämättömät kanavat näyttää:)

Homma eteni hitaasti mutta varmasti. Välillä piti käydä syömässä MIESRUOKAA:). Rakas vaimo oli yllättänyt ostamalla possun sisäfilestä. Kyllä upposi.

 

Valitettavasti tuli hiukan välikatosta kiirus ja jäi "after the day"-kuvat ottamatta. Hukkui nimittäin villaveitsi johonkin puhallusvillojen joukkoon ja piti kiiruhtaa ostamaan uutta. Aloin myös ounastella mahdollista sadetta ja piti seinä peittää pressulla. Seitsemän tunnin eristämisen saldoksi jäi kuitenkin voitokas yksi kierros 50mm foliovillaa kaikkiin kanaviin. Huomenissa vedän toisen kerroksen puhallusvillan yläpuolisiin putkiin. Otetaan kuvat sitten valmiista. Itse eristämisestä todettakoon, että olen kuullut lukemattomilta talonrakentajilta sen olevan kaikista veemäisin vaihe. Tiedä sitten johtuiko suht viileistä keleistä, vaiko viihdyttävästä radio-ohjelmatarjonnasta, mutta aika tuntui kuluvan suht rattoistasti ryömiessä. Olkoonkin niin, ettei tämmöinen polvileikattu kampura oikein ole kotonaan tuolla ristikkojen välissä könyämässä:) Itse työn toteutuksessa tuli myös oppia. Folioteipin pitkittäissaumoihin laittamisen voi unohtaa samoin tein ja puskusaumoissakin sen merkitys taitaa olla lähinnä koristeellinen. Sinne sen kuitenkin nyt vetelin. Tärkeintä lienee oikeanlaiset kappalemitoitukset ja tiiviit saumat, sekä napakka keriminen surrilangalla.

Mepa-rahteja ja reikiä katossa

Sumeeta meininkiä ikkunan läpi kuvattuna. Tänään tuli kuormallinen rakennuspuuta ja paluukuormaan mätettiin purkutiilet. Samalla testattiin pihan kantavuus, mikä osoittautui melko huonoksi. Vaikka oli traktorin perässä tyhjä kärri, niin odotetusti aika hurjat poorit jäi multaan ja pitkä vana tielle. Saas nähdä miten käy kaivuuhommien reilun viikon päästä. Ideana oli myös ajella etukäteen kuormallinen täyttömaata takapihalle valmiiksi läjään ulkotäyttöjä varten. Kuorma-autolla lienen mahdoton urakka. Soittelin tänään myös palveleville virkamiehille. Ensimmäisestä numerosta sain toisen, josta sain kolmannen, josta sain neljännen, vastuullisen henkilön numeron. Lisäksi epäilyn myös siitä, ettei tuohon kilometrin päässä olevalle maankaatopaikalle voi vielä pehmeyden vuoksi monttumaita viedä, vaan ne pitäisi ajaa 15km päähän. Äsken kävin koiran kanssa lenkillä, niin kyllä sieltä juuri vain yksi kuorma-auto ajoi pois.

Ilmastointiasentajat tulivat myös aamulla. Päivän saldona on kymmenkunta reikää sisäkatossa, sekä kytkemätöntä putkea välikatossa. Niistä kuvia myöhemmin, jahka pääsee itse eristyshommiin loppuviikosta. Tässä vaiheessa asennetaan siis vanhaan osaan putkisto ja kone, johon laajennusosa myöhemmin yhdistetään.

Aikataulut asettuu?

Perhanan lumi. Etupihalla on vielä parikymmentä senttiä märkää valkoista, jonka alla on saman verran märkää puutarhamultaa. Sen tietää, jos tuohon lähdet traktorilla tai kaivurilla jyrräämään, mitä siitä tulee: sotkua. On otettava myös huomioon naapureiden tuntemukset, kun tuohon viidentoista vuoden odotuksen jälkeen viime kesänä vedetylle asfaltille alkaisi ilmestyä kiloittain mutaa.

Nyt näyttäisi siltä, että kaivuutyöt pääsee alkamaan aikaisintaan kahden viikon päästä viikonloppuna (28.4). Hommaa hankaloittaa myös työn puolesta tulevat paineet, jotka ajoittuvat aina kuun vaihteeseen / tilikatkoon. Lisäksi oman mausteensa tuo vappu, tuo työläisten juhla. Muutoinhan se vietettäisiin mieluusti noiden perustustöiden parissa, mutta todennäköisesti maa-aineksia ei saa silloin oikein mistään. Sikäli hankala tämä laajennusrakentaminen, ettei tontille mahdu oikein aikaisemmin mitään läjittämään ja toisaalta taas kuorma-autolla tuominenkin on pihan kantavuuden suhteen haasteellista. Noh, eiköhän tämä tästä selviä:) Tässä välillä pitäisi siivota nuo purkutiilet tuosta tontilta ja lvi-yritys käy mahdollisesti vetämässä jo ennakkoon ilmanvaihtoputket tuonne ullakolle. Isännälle eristyshommia siis:)

Perjantai 13. ja seinät kaatuu päälle:)

Tänään pekkaspäivä ja aamu aloitettiin hakemalla timanttileikkuri vuokaamosta. Huomattavasti sivistyneempi vekotin tuommoinen sähkökäyttöinen Hilti, mitä polttomoottorikäyttöiset ovat. Laitteesta löytyy myös rajoitin, jolla voi määritellä leikkuusyvyyden. Ei muuta kun imuri kiinni ja kokkeilemaan. Päivällä ei ollut sen suurempia tavoitteita, kuin "vetäsen nyt muutaman viillon tuohon ja piikkaan jos jaksan".

Ensin päältä:

Sitten alta:

Tässä vaiheessa valokuvaaja lähti vaunulenkille tyttären kanssa ja parin tunnin päästä palattua lopputulos oli seuraava: isillä oli huono päivä:)

Tontti täyttyy tavarasta..

Nyt ois eka nyytti pihalla. Vähän väärästä päästä lähti tavaratoimitukset, mutten tohtinu enää lykätä ristikkotoimitusta, kun tarjosivat jo kuukausi sitten. Ristikoista oli puoli metriä tien puolella, kun tulin kotiin:) Piti sitten yläpaarre olkapäätä vasten punnerrella metrin verran eteenpäin. Aika nihkeästi liikkuu tommonen 240kg, vaikka on palikat alla! Pressun kääräsin päälle, jos vaikka joutuvat siinä tovin seisomaan.

Huomenna ois pekkaspäivä ja heti aamusta hakemaan timanttileikkuria vuokraamosta. Kasasin toisen moduulin Hakeja valmiiksi ja pistin merkit seinään, jotta tosta halaki! Saa nähdä jos vaikka innostus saman tien piikkauspuuhiin. Lauantaiksi on luvattu sadetta, joten se on mielellään huomenna hoidettava. Saisi sitten myös kipsilevytuulensuojat peitellä pressulla, vaikka eipä niitä liioin tarvihe säästellä.

Mikäs tässä on rakennellessa, kun on valvonta kunnossa:)

Viidellä ja puolella tonnilla ilmaa

Noniin, nyt se on sitten sopimus tehty myös ilmanvaihtotöistä. Koneeksi tuli hiukan aiottua parempi Vallox 121 SE ja hintakin oli luonnollisesti muutamaa satasta kalliimpi. Kysyin siis tarjousta viideltä firmalta, joista neljä vastasi. Tarjousten hintahaarukka oli hyvin lähellä toisiaan. Ilmanvaihdon osuus vaihteli välillä 5000-5600€, itse eristettynä. Tarkkana sen sijaan kannattaa olla tarjouksen sisällön kanssa. Mm. kattojen läpiviennit yritettiin jättää tarjouksesta pois. Samoin äänenvaimentimien määrässä tulee helposti eroa. Lähes kaikki muut tarjoukset oli laskettu Valloxin halvemmalla Digit 2-koneella. 121: ssä on suuremman hyötysuhteen vastavirtakennoratkaisu (jopa >80% poistoilman lämmöstä saadaan talteen), verrattuna Digit 2: n reiluun 50%. Teoriassa ainakin pitäisi olla siis myös pitkässä juoksussa enemmän säästöä tiedossa lämmityskustannuksissa.
Voin kertoa, että pari viikkoa sitten ilmanvaihtokoneiden hyötysuhteet ja tekniikka ei olisi voinut vähempää kiinnostaa...näin ne hommat etenee:)

Loppuviikoksi on luvattu aurinkoista säätä, joten on syytä odottaa myös lumen sulavan. Varasin alustavasti perjantaiksi konevuokraamosta Hiltin timanttileikkurin, jolla leikataan tiiliverhoukseen katko purkamista varten. Tämän jälkeen sitten ylhäältä alaspäin poravasaralla piikaten tiilet irti (näin siis teoriassa:D). Kaivinkonekuskikin kävi aamulla tsekkaamassa paikat ja tilasin myös alustavasti ensi viikolle "rakennuslankkukuorman" pihaan. Ts. kakkoslaadun puutavaraa, mistä saa nysvättyä nurkkapukit yms. Sitä kuitenkin aina tarvitsee. Paluukuormassa saa sitten myös purkutiilet poistumaan tontilta. Käypästä tavaraa esim. metsätien pohjalle:).

Ilmanvaihdon tuoma "yllättävä" lisäinvestointi pisti myös kustannusexceliä uusiksi ja huomasin, että on myös aika hiukan tiukentaa budjettikuria:) Onneksi kohta alkaa tosihommat, niin ei muutenkaan jäisi turhaa aikaa keksiä uusia työkalutarpeita!:D

Tästä alkaa tarina, joka toivottavasti myös päättyy onnellisesti ja aikataulussa.

Tämä on tarina 90-luvun alkupuolella rakennetun omakotitalon laajennuksesta. Laajennusosaan tulee yksi makuuhuone, vaatehuone, pieni aula sekä kuisti. Tervetuloa matkaan. Toivottavasti myös blogi kestää suht ajan tasalla ja kiinnostavana:)

Hieman taustaa

Muutimme vaimoni, Hanna-Kaisan kanssa taloomme syksyllä 2009. Tuolloin 90 neliön 3h+k tuntui oikein sopivalta, eikä akuuttia huolta huomisesta tilojen suhteen ollut. Olimme myyneet keväällä 2009 kerrostaloasuntomme, muuttaneet vuokralle ja ryhtyneet kartoittamaan tontteja paikkakunnalta, katsellen kuitenkin samalla myös valmiiden talojen tarjontaa. Noin kuukauden vuokralla asumisen jälkeen tuli eräänä perjantai-iltapäivänä 15.30 puhelimeen viesti Etuovi-sivuston vahdilta myyntiin tulleesta talosta, josta sovimme samoin tein näytön seuraavalle aamupäivälle. Talon nähtyämme olimme täysin myydyt, kuten myös talo. Käsiraha maksettiin jo samana päivänä.

Kaupat tehtiin keväällä, mutta talo vapautui käyttöömme vasta elokuussa. Edessä oli pitkä ja kärsimätön odotus. Talo oli muutettaessa "valmis paketti". Edellinen omistaja jätti jopa verhot ikkunoihin:) Remontoin aikaisemman kerrostaloasuntomme pinnat suhteellisen nopealla tahdilla kahdessa viikossa lattiasta kattoon 70-vuotiaiden asunnosta vajaa kolmekymppisten asunnoksi. Emme siis olleet pahoillamme, vaikka pensselit saivat jäädä kaupan hyllylle. Syksylle mahtui muutenkin säpinää, sillä muuttoviikonloppua edeltävänä lauantaina menimme naimisiin. Muutaman viikon asumisen jälkeen nurkkia tuli järsimään myös pieni Espanjan vesikoiranpentu, Uuno. Ketään ei varmaan yllätä sekään, että jonkin ajan kuluttua, vuoden 2011 alussa alkoi myös esikoisen odotus. Melko nopeasti alkoi piirtyä ajatuksiin myös elämänmuutoksen mukanaan tuovat tarpeet ja rajoitukset...

Talossa ei ollut kuin yksi WC ja viisitoista vuotta vanhat kaakelitkin alkoivat olla jo "out of date". Toteutimme vuoden 2011 helmi-maaliskuussa kosteiden tilojen täydellisen remontin, jossa asennettiin kylpyhuoneen puolelle toinen wc-pönttö. Itse tein kaikki pölyävät purkuhommat ja osittain pohjatkin, urakoitsijan vastatessa kosteuseristyksistä ja pinnoista. Tuolloin suurimmat remonttihalut tulivat tyydytettyä hetkeksi ja aloimme keskittyä tyttären elokuun lopuksi laskettuun syntymään. Kohdaltamme esikoisen kasvatustyö lähti kuitenkin sikäli helposti käyntiin, että isillä jäi selvästikin liian paljon vapaa-aikaa erilaiseen 'miespohdiskeluun' ja ajatus pienestä lisärakentamisesta alkoi itää.

Myös täysin uuden talon rakentaminen kävi mielessä, mutta valitettavasti tarve ei ollut tuntunut täysin ajankohtaiselta vielä alkuvuodesta 2011, jolloin kaupunki jakoi rakennusoikeudet oikeastaan ainoalle kiinnostavalle alueelle seuraavan viiden vuoden aikaikkunalla. Kävimme kyllä katsomassa muutaman kilometrin päässä nykyisestä asuinpaikastamme kaava-alueen ulkopuolella olevaa tonttia. Jotenkin pellon laidassa seisoessa ei kuitenkaan tullut olo, että tänne pitää päästä. Syksyllä 2011 tilasin kehittyneen idean pohjalta piirustukset harjan suuntaisesta laajennusosasta, jonne saisimme yhden lisämakuuhuoneen. Vuoden loppuun mennessä oli jo luvat kourassa ja kiihkeä kevään olotus (sekä massiiviset työkaluinvestoinnit...:D) sai alkaa. Alla on pohjakuva talostamme laajennuksen kera. Uusi osa kattaa oikeassa laidassa olevan makuuhuoneen, vaatehuoneen, sekä kuistin. Yhteensä laajennuksen myötä lämmin pinta-ala kasvaa 24 neliöllä.

Koska aikaa kevääseen oli runsaasti, tein hyvin perusteelliset tarveainelaskelmat, joihin myös tarjouspyynnöt oli helppo perustaa. Nähtävästi tällainen pienrakentaja ei ole paikallisten rakennustarvikeyrittäjien mielestä kiinnostava, edes sydäntalvella, sillä tarjouksien saaminen tuntui olevan kirveen alla. Onneksi osalla tuntui olevan kuitenkin myyntihalujen lisäksi myös hinnoitteluhalua, joten ei tarvinnut sentään päätyä nettikauppaan myös rakennustarvikkeissa. Kokonaisuudessaan budjetti näytti asettuvan hiukan päälle 26 000 oman työn osuuden ollessa hyvin korkea. Ulkoista työvoimaa tultaisiin käyttämään maansiirtohommissa, lattiavalussa, lvi-töissä, sähköissä, sekä muurauksessa. Kommenttina budjettiin todettakoon, ettei siihen sisälly "investoinnin sijasta vuosikuluiksi laskettavat:)" työkaluinvestoinnit, joita on matkan varrella riittänyt työkavereiden vitsiksi asti. Tätä se on näin internjeetin ihmeellisinä aikoina, kun on tavaraa helposti löydettävissä:). Jos jotain on aikaisemmalla remonttiuralla oppinut, niin sen että hyvillä vehkeillä on kiva tehdä ja osin se on jopa ainoa mahdollinen tapa. 

Hyvin varhaisessa vaiheessa selvisi myös, että talossa olevaa Suomen betonikattotiilen (lopettanut toimintansa 2004) valmistamaa tiiltä ei tulisi enää saamaan, jotenka myös tiilikate tultaisiin uusimaan. Kevään jo miltei koittaessa tuli vielä yksi lisämuuttuja peliin, kun tuli sattumalta puheeksi talon ilmanvaihtojärjestelmä, tai tarkemmin sanoen sen puute. Talossa oli vain koneellinen huippuimurilla toimiva ilmanpoisto ja alun perin oli tarkoitus lisätä vain lisähaara uuteen vaatehuoneeseen. Koneellinen ilmanvaihto kuitenkin parantaisi merkittävästi asuinmukavuutta ja lämmön talteenotolla varustettuna vielä kustannustehokkuuttakin, joten se päätettiin lisätä vielä investointilistalle. Putkiston toteutus olisi sitäpaitsi melko helppoa, koska kattoa vaihdettaessa lappeet olisivat kuitenkin auki.

Lisämainintana vielä tämänkin osalta todettakoon, että nähtävästi tällainen kohde ei lvi-yrittäjienkään mielestä ole kiinnostava. Neljästä tarjouksesta vain yksi saapui luvatusti parissa viikossa. Jos on kiire ja tietää ettei ehdi, niin pieni ilmaus siitä riittäisi. Radiohiljaisuus ei kuitenkaan tässä vaiheessa ole omiaan kehittämään luottamusta yrittäjää kohtaan. Väkisinkin tulee mieleen, että hoituuko itse asennuskaan lopulta ajallaan. Katon lappeita ei kuitenkaan olisi muutoin tarve/järkeä pitää auki viikkotolkulla. Tämän osalta homma on vielä hiukan avoin, mutta kustannustaso suht hyvin selvillä. Putket itse eristäen asettunee lisäinvestointi noin 5000€ kantturoihin. Muutoin voisi harkita myös korkeamaa DIY-tasoa putkien vetämisenkin osalta, mutta oletettavasti tulee olemaan jotain muutakin tekemistä...:)

Aikataulusta

Homma olisi siis tarkoitus aloittaa välittömästi lumien sulamisen jälkeen. Toki pihankin olisi hyvä hiukan kuivaa, mutta saa nyt nähdä joutaako sitä oottelemaan..:D. Kolmelta tavarantoimittajalta on jo soiteltu, että joko vois tuoda tavaran pihaan. Pitänyt hiukan toppuutella, että vielä ois 40 senttiä lunta, että jos hetken malttasitte. Allekirjoittaneella on talvilomaviikko lykätty perustuksien tekoa varten siiheksi, kunnes säät sen sallivat. Lisäksi on käytettävissä isäkuukausi 10.5-10.6 ja kesäloma täysipäiväiseen rakentamiseen. Toiveissa olisi ehtiä loppukesästä tekemään jotain muutakin, mutta saa nähdä.

Tänään 9.4. pääsiäisloman viimeisenä päivänä ajattelin kannella Haki-tellingit valmiiksi vanhan seinän purkamista varten seinustalle. En malttanut kuitenkaan jättää osia maahan makaamaan, joten pitihän se ensimmäinen moduuli siitä lykätä pystyyn. Julistettakoon sota siis alkaneeksi. Voi olla kuitenkin vielä, että seuraavaa taistelua, eli roilokoneen iloista (ja TOSI HILJAISTA) sirinää saa odotella vähintään seuraavaan viikonloppuun, jos ei pidemmällekin. Sen verran tuota lunta tuossa pihalla tuntuu vielä riittävän. Kaivuu- ja maansiirtotöihin oli unelmissa päästä jo reilun viikon päästä, mutta tuntuu vielä melko utopistiselta.